Netti on edelleen suhteellisen uusi keksintö, joka kehittyy joka päivä.

Uusia tyylisuuntia tulee netissä kokoaika lisää, mutta rakenteellisia muutoksia on netin alusta alkaen tapahtunut hyvin vähän.

Nettisivut, jotka on rakennettu netin alkuvuosina 1990-luvulla, toimivat vielä tänäpäivänä lähes poikkeuksetta.

Nettisivujen rakentamisesta on tehty “helpompaa” vuosien saatossa rakentamalla erilaisia työkaluja, joiden opetteleminen vaatii huomattavasti vähemmän vaivaa, kuin nettisivujen rakentaminen ilman näitä työkaluja.

Näitä työkaluja, jotka tekevät nettisivujen rakentamisesta helpompaa ja nopeampaa ovat mm. WordPress, Joomla, Wix, Squarespace ja Kotisivukone. Uusia työkaluja tulee markkinoille nykyään lähes päivittäin.

Tavallinen meikäläinen helposti menee aivan sekaisin, kun suunnittelee uusien tai ensimmäisten nettisivujen rakentamista, kun on niin paljon valinnan varaa työkalujen, tekniikoiden ja teknologioiden välillä.

Olen itse opiskellut tietojenkäsittelyä, koodausta, ohjelmointia, algoritmeja, tietokantoja, palvelimia, designia, pilvipalveluita, sekä paljon muita tekniikoita, joiden avulla pystyn rakentamaan täysin itse nettisivuja sekä ohjelmistoja ilman ulkoisia riippuvuuksia.

Näiden taitojen opiskelu on toki vienyt paljon aikaa ja vaivaa, mutta toisaalta se tuo paljon vapautta ja ymmärrystä netin rakenteesta ja kuinka erilaisia sivustoja voidaan toteuttaa.

Tässä kirjoituksessa käyn läpi, mitä asioita tulee ottaa huomioon kun halutaan rakentaa hyvät nettisivut erilaisiin käyttötarkoituksiin.

Yleistä

Nettisivujen rakentaminen on hyvin verrannollinen talon rakentamiseen. Valitaan tontti, luodaan perusta, pystytetään rakenteet, asennetaan seinät ja katto, asennetaan tekniikat, maalataan, sisustetaan ja viimeistellään kaikki.

Vastaavia toimenpiteitä on myös nettisivujen rakentamisessa.

Toki, valmiin ratkaisun voi myös ostaa, mikä on verrattavissa valmiin talon tai talopaketin ostoon. Siinä on käytännössä kaikki tarvittavat palaset, mutta se ei välttämättä ole juuri se ratkaisu, jonka itse haluaa tai tarvitsee omaan tarkoitukseen.

Kuten taloa rakentaessa, nettisivuja rakentaessa moni asia voi mennä mönkään, minkä takia hyvä suunnittelu ja kommunikaatio on erityisen tärkeää, jotta lopputulos on juuri sellainen kuin halutaan.

Meillä on teknologia alalla sanonta “hyvin suunniteltu on puoliksi valmis, ja puoliksi valmis on kelvannut ennenkin”.

Millaiset ovat hyvät nettisivut?

Hyvät nettisivut on rakennettu niin, että niissä ei ole mitään turhaa.

Toisin kuin talossa, nettisivut ei välttämättä vaadi kaikkia palasia toimiakseen ja turhien palasien toteuttaminen tuo lisää kustannuksia ja toimenpiteitä.

Kuten henkilö, joka etsii yksiötä ulkopaikkakunnalta ei muuttaisi miljoonia maksavaan omakotitaloon pääkaupunkiseudulle, ei yksinkertaisia nettisivuja tavoittelevan kannata käyttää työkalua, joka sisältää turhia palasia, mistä seuraa lisäkustannuksia ja ylimääräistä ylläpitoa.

Valmiin työkalun, kuten WordPressin tuottamat sivustot sisältävät aina poikkeuksetta palvelimen sekä tietokannan. Nämä ovat täysin turhia, todella massiivisia kokonaisuuksia, joita suurin osa WordPressillä rakennetuista nettisivuista ei todellakaan tarvitsisi. Ne tuovat projektiin mukaan valtavia tietoturva riskejä sekä hidastavat sivustoa.

Tämän vuoksi on erityisen tärkeää miettiä tarkoin, mikä on nettisivujen käyttötarkoitus, mikä on niiden kohderyhmä, miten niiden halutaan toimivan nyt sekä tulevaisuudessa, kuka ylläpitää niitä sekä paljon muuta.

Nettisivujen teko ja projektin aloittaminen

Nettisivujen teko ja rakennus on kokonaisuudessaan yksi projekti. Projekti alkaa määrittelyllä sekä suunnittelulla ja päättyy ylläpitoon sekä jatko-kehitykseen.

Projektinhallintajärjestelmä

Ensimmäinen asia, joka kannattaa tehdä ennen kuin alkaa tekemään yhtään mitään on valita sopiva projektinhallintajärjestelmä.

Projektinhallintajärjestelmä auttaa itseä, sekä muita projektin osapuolia pysymään kartalla siitä, mitä projektissa missäkin vaiheessa tapahtuu.

Yksinkertaisimmillaa projektinhallintajärjestelmä toimii omana todo-listana. Projektinhallintajärjestelmä voi myös toimia keskeisimpänä työkaluna nettisivujen tilaajien, eli asiakkaan sekä toteutustiimin, eli toimittajan yhteisenä pelikenttänä.

Trello on todella hyvä ja täysin ilmainen projektinhallintajärjestelmä (kanban), jossa voi tehdä yhden ilmaisen projektin. Trellon käyttäminen vaatii aluksi hieman opettelua, kuten minkä tahansa muunkin uuden järjestelmän käyttäminen, mutta sen tuottama lisäarvo nettisivuja rakentaessa on sen arvoista.

Trellon käyttö perustuu “projekteihin”, “tauluihin”, “aikatauluihin” sekä “tehtäviin”, joita voidaan siirrellä ja muokata projektin eri osioiden sekä henkilöiden välillä.

Määrittely ja suunnittelu

Määrittely- ja suunnittelutyön voi aloittaa jo hyvissä ajoin aivan itsekseen vaikka ei olisi mitään teknistä osaamista, ei tuntisi tekijöitä tai ammattilaisia tai ei olisi muutenkaan täydellistä käsitystä lopullisesta toteutuksesta.

Määrittelyn pohjalta on helppo lähestyä ammattilaisia, jotka rakentavat nettisivut. Määrittely on myös hyvä tehdä, vaikka rakentaisi itse omat sivut vaikka WordPressillä tai millä tahansa muulla työkalulla.

Määrittelyyn voi käyttää mitä tahansa työkalua, joka tuntuu itsestä hyvältä ja jonka pohjalta pystyy luomaan itselle paremman kokonaiskuvan nettisivuista ja niiden tarkoituksesta. Esim. kynä ja paperi ovat hyvät työkalut ensimmäisien määrittelyjen ja suunnitelmien laatimiseen.

Määrittely- ja suunnittelutyötä voidaan myös tehdä projektin myöhemmissä vaiheissa, kuten toteutus- sekä julkaisu- ja ylläpito-vaiheessa, mutta tämä ei ole usein suotavaa, sillä toteutuksien rakentaminen perustuu usein tarkkoihin määrittelyihin ja suunnitteluihin.

Tässä on muutama asia, jotka tulee miettiä läpi ennen projektin toteutus-vaihetta.

Mikä on nettisivujen kohderyhmä?

Kenelle rakennettavat nettisivut ovat suunnattu?

Onko nettisivujen tarkoitus kertoa yrityksen liiketoiminnasta, palveluista, tuotteista vai historiasta?

Onko kohderyhmän sijainti tiedossa, esim. vain Suomi, Eurooppa, Yhdysvallat, koko maailma?

Vaikka kohderyhmä ei olisi alussa aivan täysin selvillä, niin on aina hyvä tehdä jonkinlainen kartoitus loppukäyttäjistä sekä heidän profiileista.

Mikä on nettisivuihin käytettävä budjetti?

Käytettävissä oleva budjetti nettisivujen rakentamiseen määrittää paljon sen, minkälaiset nettisivut voidaan rakentaa.

Jos budjetti on lähellä nollaa, on oletus se, että kaikki tehdään itse ilman ulkoisia toimijoita tai ammattilaisia.

Jos budjetti on satasia tai 1000-2000 euron hujakoilla, voi nettisivuille löytää jo jonkinlaisia tekijöitä kuten freelancereita. Tämän kokoisella budjetilla harvoin saa mitään kovin räätälöityä tai monimutkaista toteutusta aikaiseksi, mutta ainakin yksinkertaisen ratkaisun kylläkin.

2000+ eurolla voi jo alkaa löytämään osaavampaa tekijää, jonka kanssa pystyy lyhyehkön MVP-ratkaisun (Minimal Viable Product) toteuttamaan muutaman viikon aikataululla, sisältäen yhteiset määrittely- ja suunnittelutyöt, toteutuksen, projektihallinnan, julkaisun ja ylläpidon.

Nämä ovat toki vain heittoja ja se mitä saa ja millä hinnalla riippuu täysin osaajasta, nettisivujen toteutuksesta ja monesta muusta seikasta. Nyrkkisääntönä kuitenkin se, että halvalla saa halpaa ja laadusta joutuu maksamaan.

Mikä on tavoite aikataulu?

On suotavaa tietää ennen projektin aloittamista, että millä aikataululla ensimmäinen nettisivujen versio olisi hyvä saada julkaistua.

Viikossa tuskin saa kovin yksityiskohtaisia nettisivuja julkaistua, mutta kuukaudessa voi jo onnistua.

Mikä on nettisivujen alustava käyttötarkoitus?

Onko tarkoituksena tuottaa myynnilliset nettisivut, tarvitaanko sisällönhallintajärjestelmää, blogia, verkkokauppaa, ajanvarausta, lomakkeita, yms.

Toteutus-työn käynnistäminen

Kun alustava määrittely ja suunnittelu on tehty ja on muodostunut jonkinlainen visio siitä, mitä toteutus-työllä lähdetään tavoittelemaan, on aika ryhtyä itse hommiin.

Jos toteutus-työhön ei tarvita ulkoisia tekijöitä, kuten freelancereita, konsultteja tai mediataloja, voi toteutusta lähteä tekemään hyvin nopeasti ilman määrittelmien ja suunnitelmien läpikäyntejä.

Palkkaaminen

Budjetista riippuen, freelancereita voi löytää esim. Fiverr-sivustolta, UpWork-sivustolta tai TopTal-sivustolta.

Itsellä ei ole kokemusta kyseisistä sivustoista, joten en osaa auttaa niiden käyttämisessä.

Oletukseni kuitenkin on se, että mitä paremmin tietää sen, mitä haluaa omilta nettisivuiltaan, sitä suuremmalla todennäköisyydellä saa myös sellaista jälkeä toteuttajilta, kuin haluaa.

Jos hakusessa on kuitenkin jotain muuta kuin netin välityksellä palkattavia freelancereita, esim. kotimaisia mediataloja, konsultteja tai suomalaisia kehittäjiä tai designereita, tulee näitä etsiä hieman muualta. Google ja LinkedIn ovat hyviä paikkoja aloittaa etsinnät.

Toteutustyön pilkkominen

Kun toteutustyön tekijät on selvillä, oli se sitten itse tai ulkoinen tekijä, on aika lähteä tekemään toteutusta.

Määrittelyt ja alustavat suunnittelut on tässä vaiheessa käyty kaikkien projektin osapuolien kanssa läpi ja on muodostettu yhteinen visio siitä, mitä projektilla halutaan saada aikaiseksi.

Toteutustyö pilkotaan usein pienempiin palasiin, jotta prosessin seuraaminen helpottuisi ja työn tulosten seuraaminen konkretisoituisi.

Versiot

Ylimmällä tasolla projektia voidaan seurata omamääritteisillä versionumeroilla. Näitä voivat olla esim. 0.1.0, 0.1.1, 0.2.0, 0.5.0, 1.0.0 jne.

1.0.0-versio viittaa usein ensimmäiseen viralliseen julkaistuun versioon, joka sisältää kaikki ennalta määritellyt ja suunnitellut ominaisuudet ja toiminnallisuudet.

Ominaisuudet

Ominaisuuksilla viitataan usein nettisivujen isompiin palasiin.

Yksi ominaisuus voi olla esim. verkkokauppa.

Verkkokauppa-ominaisuus voi kuulua esim. versioon 0.5.0.

Toiminnallisuudet

Tominnallisuudet ovat ominaisuuksien yksityiskohtaisempia toteutuksia.

Yksi toiminnallisuus voi olla esimerkiksi tuotekategoriat, jotka kuuluvat isompaan verkkokauppa-ominaisuuteen.

Tuotekategorioiden versionumero voi olla esim. 0.4.2, jos se halutaan saada toteutettua 0.4.0 jälkeisessä, 0.5.0 julkaisussa verkkokauppa-ominaisuuden kanssa toteutettua.

Korjaukset

Korjauksia tulee aina, eikä niiltä voi ikinä välttyä. Korjauksia joudutaan tekemään esim. kun määritelmät muuttuvat kesken toteutustyön tai toteutustyössä on löytynyt virheitä eli bugeja.

Korjauksia voidaan tehdä lennosta sitä mukaan kun niitä huomataan, tai niitä voidaan tehdä suunnitellusti erilaisissa patch-versiossa.

Esimerkki korjaus voi olla esim. rikkinäinen painike verkkokauppa-ominaisuuden tuotekategoria-toiminnallisuudessa, joka korjataan versiossa 0.4.3.

Julkaisu, ylläpito ja jatkokehitys

Kun kaikki palaset alkavat olla paikoillaan, on verkkokaupat, yhteydenotto-lomakkeet, blogit ja kaikki muut ominaisuudet, jotka on todettu toimiviksi testaus-ympäristöissä, on aika julkaista nettisivut muulle maailmalle.

Tämä on usein nettisivu-projektin 1.0.0 versio ja niin sanottu MVP.

Nettisivujen IP-osoite syötetään DNS-rekisteriin ja liikenne ohjataan halutusta domain nimestä oikealle palvelimelle tai kuormantasaajalle.

Liikenteen ohjaus varmistetaan ja lopullinen versio todetaan toimivaksi oikean domain nimen ja nimipalvelimen kautta. Näin nettisivut on julkaistu ja on aika siirtyä jatko-kehitykseen ja ylläpitoon.

Projektin jatkaminen

Projektin jatkamisen vastuu siirtyy nettisivujen tilaajalle tai erikseen sovittuna ulkoiselle osapuolelle.

Nettisivuja voidaan julkaisun jälkeen edelleen kehittää eri kokoisissa iteraatioissa, kuten kahden viikon paketeissa. Myös kiireellisiä korjauksia on mahdollista tehdä lyhyillä aikatauluilla.

Nettisivujen julkaisun jälkeisiin toimenpiteisiin kuuluu usein analytiikan seuraaminen, lokien valvonta, kulujen hoitaminen, virheiden korjaaminen, asiakaspalautteen hoito, käyttäjien tuottaman sisällön valvonta, myyntien seuraaminen, toimitusten lähettäminen, kalenterikutsujen hallinta yms.

Yhteenveto

Jokainen nettisivu-projekti on erilainen, eikä ole yhtä oikeaa tapaa rakentaa sekä toteuttaa nettisivuja. Olen itse ollut urani aikana mukana kaiken kokoisissa projekteissa aina omista harrasteprojekteista isoihin julkishallinnon hankkeisiin jotka kestävät vuosikymmeniä.

Kaikissa nettisivu-projekteissa on kuitenkin tietty määrä suunnittelua, toteutusta ja vähintään yksi virallinen julkaisu. Se, miten näitä sekoitellaan ja yhdistellään keskenään on täysin projektin tahojen päätettävissä.

Yksin kun tekee nettisivuja, voi hyvin vapaasti toteuttaa ja suunnitella samaanaikaan, mutta heti kun osapuolia on 2 tai enemmän, on projektilla hyvä olla olemassa jonkinlainen selkäranka, jonka tässä kirjoituksessa yritin käydä läpi (suunnittelu, toteutus, julkaisu, ylläpito).

Liian usein kuulen ja näen ensimmäistä kertaa nettisivu-projekteja tekevien toteuttavan nettisivut lähes poikkeuksetta WordPressillä. Totuus on se, että vaikka WordPress onkin helppo asentaa ja sen päälle voidaan liittää paljon “lisäosia”, se ei ole suurimmissa osissa projekteja “oikea” vaihtoehto.