
Missä kesä viipyy?
Talvi saisi jo pikku hiljaa loppua. Kevät on aivan liian myöhässä ja odottavan aika on pitkä. Työ imi taas kaiken energian ja uupumus on jälleen kerran tapetilla.
Tänään on varmaan ensimmäinen kunnon kevätpäivä. Lämpömittari näyttää auringossa yli 20*C -astetta. Käytiin tänään Aneten kanssa meidän ensimmäinen yhteinen pyörälenkki. Meillä on molemmilla uudet pyörät.
Järvi on vielä täysin jäässä, jos ei lasketa aivan rannan tuntumassa olevaa pientä sulaa aukkoa, joka antaa toivon kipinää kevään saapumisesta.
Minulla iski taas työuupumus päälle reilun kahden vuoden jälkeen. Uuvuttaa olla uupunut ja lähteä taas palautumaan uupumuksesta. Tiedän olevani uupunut, kun en pysty pääsemään irti työasioista ollenkaan. Jos työasiat stressaa liian pitkään, kuten viikkoja tai kuukausia, ei siitä hyvää seuraa.
Onneksi koirat pitää edes jotenkin järjissään ja aktiivisena. He ovat aina 100% tukena kävi mitä tahansa.
Harjoittelen tässä aikani kuluksi vähän valokuvausta, kun pidän töiden teosta hieman taukoa.
On vaikea löytää sopivaa tasapainoa kuvien laadun ja koon välille. Liian isoja kuvia ei blogiin voi laittaa, mutta ei kuitenkaan liian huono laatuisia myöskään.
Talvi saisi jo alkaa pikkuhiljaa väistymään kevään ja kesän tieltä.
En ole koskaan ollut näin epävarma omasta työtilanteesta ja itsetuntoni ei ole koskaan ollut yhtä säpäleinä töiden puolesta, kuin mitä ne tällä hetkellä ovat.
Kevään ja kesän tulo tuo toivoa paremmasta huomisesta. Joutsenet lentelevät järven yllä nyt jo melkein päivittäin tarkistamassa jäiden lähdön tilannetta.