Meillä tuli työnantajalla tänä vuonna voimaan uutena etuna polkupyöräetu.

Polkupyöräetu on etu, joka on on verovapaata tuloa 1 200 euroon asti. Käytännössä saan siis pienennettyä omaa vuosituloa 1200€:lla, mikä puolestaan pienentää omaa veroprosenttia.

En ole koskaan ollut mikään innokas pyöräilijä enkä ole oikeastaan lapsuusvuosien jälkeen omistanut omaa, saatika edes uutta pyörää. Nyt kun meille tuli tämä etu voimaan työpaikalla niin halusin kuitenkin hyödyntää rahan arvoisen edun ja niinpä aloin tutustumaan pyöräilyyn ja pyöriin tarkemmin.

Miksi valitsin Tunturin eMax sähköläskipyörän työsuhdepyöräksi

Muutimme Mikkeliin perheen kanssa vuonna 2021, kun löysimme todella upean omakotitalon järven rannalta, jonka vuoksi muutimme. Uusi kotimme on noin 8 kilometrin päässä Mikkelin keskustassa ja sijaitsee melko syrjäisellä alueella.

Uuden kotimme vierestä lähtee noin 30 kilometrin mittainen maastopyöräreitti, joka vaikutti suuresti päätökseeni hankkia nimenomaa maastoon soveltuva pyörä. Maastopyöräilyyn sähköläskipyörä soveltuu kuin nenä päähän.

Aikaisemmat kokemukseni pyöräilyyn viimeisten muutaman vuoden aikana ovat lähinnä liittyneet nimenomaa maastopyöräilijöiden kiroamiseen. Olen itse tykännyt jo pitkään patikoida maastossa ja viime vuosien aikana maastopyöräily on yleistynyt niin paljon, että välillä patikoidessa saa jatkuvasti hyppiä pusikkoon piiloon, kun pyöräilijöitä tulee jatkuvasti edestä ja takaa.

Meidän työnantajan polkupyöräetu on ulkoistettu GoByBike.fi -nimiselle yritykselle, joka käytännössä hoitaa kaikki sopimus- ja paperiasiat työsuhdepyörään ja polkupyöräetuun liittyen. Heidän käytäntöihin kuuluu, että polkupyörän maksimi hinta saa olla enintään 4000€, 48 kuukauden sopimusajalla.

Halusin näiden ehtojen puitteissa hankkia mahdollisimman kalliin pyörän, jotta etu olisi voimassa palkkatuloissani mahdollisimman pitkään eikä minun tarvitsisi hankkia uutta pyörää vain, jotta saisin edun pidettyä voimassa.

Nettiä selailemalla ja paikallisia polkupyöräliikkeitä konsultoimalla päädyin näin ollen Tunturiin ja heidän uusimpaan, 2021 vuoden Tunturi Emax sähköläskipyörään. Olin erittäin vakuuttunut, että Tunturi olisi luotettava ja varma valinta.

Alustavasti olin itseasiassa laittanut tiedustelun electrobike.fi -sivustolle, josta olin kaikista eniten vakuuttunut, mutta he eivät kuulemma tee yhteistyötä GoByBike.fi kanssa.

Eri verkkokauppoja selailemalla ja kivijalkaliikkeitä soittelemalla löysin yhden Emax sähköläskipyörän pyorakeskus.fi -nimisestä sivustosta. Hinta pyörälle oli 3999€, eli juuri sopivasti budjettiin.

Pyörä lähti tilaukseen ja sopimukset ja paperit allekirjoitettiin. Tästä alkoikin sitten sellainen suo ja farssi, että ei mitään järkeä.

Pyörän saapuminen ja ensimmäiset ongelmat

Tilaamani pyörä saapui kotiovelle todella nopeasti Postin kotiinkuljetuksen avulla. Heti ensimmäinen asia, joka pisti kovasti silmään oli paketista ulos törröttävät polkimet, jotka olivat rikkoneet pahvisen paketin molemmat kyljet. Toinen polkimista oli kaiken lisäksi ottanut selvän osuman kuljetuksen aikana, josta merkkinä näkyi selvä naarmu polkimessa.

Ilmaisin asian Postin kuljettajalle kun otin paketin vastaan, mutta en tehnyt asiasta sen isompaa numeroa, kun olin niin innoissani uudesta juuri saapuneesta pyörästä.

Kävin paketin rauhassa läpi päivän aikana ja katsoin, että kaikki tarpeellinen oli saapunut perille. Luin käyttöohjeet ja tarkistin pyörän niin hyvin kuin ensikertalainen pyöräilijä suinkin vain pystyy.

Ensimmäiset koeajot tuntuivat todella mahtavalta! Erittäin siisti pyörä. Sähköavustin toimi kuten piti ja tuntui ensimmäisillä ajoilla todella absurdilta, oikeastaan huijaukselta.

Kovin montaa kilometriä en kuitenkaan ehtinyt polkea pihapiirissä uudella pyörällä, kunnes vasen poljin yllättäen irtosi kampia myöten moottorista.

Ensimmäinen ajatus oli tietenkin, että olin tehnyt käyttöönotossa jotain väärää.

Poimin maasta kaikki irronneet osat ja palaset ja lähdin taluttamaa pyörää häntä koipien välissä takaisin kotiin.

Päällisin puolin vaikutti siltä, että kampi ja sen pultit olivat vain olleet löysällä ja sen vuoksi irronneet, mutta totuus oli kuitenkin jotain muuta.

Yritin vielä muutaman lenkin tehdä kuusikulma-avain taskussa ja aika ajoin pultteja kiristellen, kunnes lopulta päätin ottaa yhteyttä kauppiaaseen asian tiimoilta. Kampi ei pysynyt millään kiinni ja niimpä ensimmäinen reissu paikalliseen pyöräliikkeeseen oli tehtävä.

Kuukausia kestävät takuu selvittelyt ja uudet ongelmat

Kodistani on noin 10 kilometrin matka lähimpään pyöräliikkeeseen, joka tässä tapauksessa oli Mikkelin Wauhtipyörä.

Olin laittanut kaikkiin Mikkelin pyöräliikkeisiin sähköpostilla kilpailutusviestin, jossa olin pyytänyt apua kampiongelmaan, sekä pyörän ensihuoltoon ja muutamaan lisäosaan, jotka pyörään halusin hankkia.

Mikkelin Wauhtipyörältä löytyi paras asiantuntemus sähköpyöriin ja heillä oli kaikki tarvitsemani palvelut ja lisäosat pyörään saatavilla. Lisäksi he olivat olleet todella avuliaita, kun olin tiedustellut pyörävaihtoehtoja ennen tilaukseni tekoa.

Sain kuin sainkin pyöräni ajettua 10 kilometkin päässä olevaan pyöräliikkeeseen kilometrin välein lähes irtoavalla kammella. Kun pääsin pyöräliikkeeseen oli vastaus kammesta lähes päivän selvä: rikki ja takuuseen menee.

En ole koskaan edes käynyt pyöräliikkeissä saatika sitten asioinut niissä omaan pyörääni liittyvissä asioissa, joten en osannut juuri odottaa mitään takuu-asioihin liittyen, kuten kauanko kestää ja paljon säätöä vaatii. Ajatukseni oli, että eiköhän pyörä saada pikaisesti kuntoon ja pääsen taas nauttimaan pyöräilystä uudella pyörälläni.

Toisin kuitenkin kävi ja pyöräni valmistui huollosta vasta reilu kuukauden odottelun jälkeen.

Kaksi viikkoa maltoin odotella pyörää ilman yhteydenottoa, jonka jälkeen soittelin ja kyselin tilanteen kulkua. Kuulemma odottelivat edelleen Tunturin vastausta rikkinäiseen kampeen liittyen. Soittelin vielä perään pyörän myyjälle, joka tunnisti tilanteen, sillä Tunturin maahantuojalla ei vaikuta olevan kovin hyvä maine pyöräpiireissä. Ei vastaa puheluihin eikä viesteihin ja toimitukset sekä takuu-asiat kestää.

Noh, noin viiden viikon odottelun jälkeen sain sitten pyöräni takaisin huollosta ja ajattelin, että nyt on vihdoin kaikki kunnossa ja sain kaikki lisäosat ja alkuhuollonkin tehtyä. Nyt ei sitten muuta kuin kohti kesää ja uusia pyöräretkiä.

Seuraavat ongelmat ja takaisin huoltoon ja takuu-asioiden pariin

Ajellessani takaisin kotiin pyöräliikkeestä pyörä vaikutti toimivan normaalisti tai ainakin niin normaalisti, kuin tälläinen keltanokka ensikertalainen osaa uutta ensimmäistä sähköläskipyöräänsä tulkita muutaman kymmenen kilometrin ajon jälkeen.

Kävin kotona asentamassa hankkimani lisäosat pyörään, joita oli lokasuojat, ajovalot, kypärä ja huoltotarvikkeet. Ja sitten ei muuta kuin takaisin testailemaan pyörää yli viiden viikon tauon jälkeen!

Kaksi kilometriä ehdin ajella pihapiirissä, kun pientä mäennyppylää ylöspolkiessa oikea poljin petti alta, eturatas lähti ketjuineen irti ja pyörästä lensi tusinan verran pirstoutuneita pultteja pitkin hankea.

Pari ärräpäätä taisi siellä keskellä metsää yksikseni päästä kun keräilin pulttien osia hangesta ja tutkin nyt uutta vikaa pyörässä.

Kampiongelman jälkeen olin hankkinut monitoimityökalun, jossa on sarja erilaisia kuuskulma-avaimia ja ristipääruuvareita, koska oletin, että pyöräillessä täytyy ilmeisesti aina kantaa mukanaan työkalupakkia jos paikat hajoilee tai löystyy. Tätä ongelmaa ei kuitenkaan perus työkalupakilla enää korjata.

Ratas oli nimittäin vääntynyt nyt ovaalin mutoiseksi, eikä enää istunut “spideriin” joka ratasta pyörittää ketjuineen.

Nöyränä ja täysin suivaantuneena talutin pyörän takaisin kotiin ja aloin heti soittelemaan taas huoltoliikkeeseen ja myyjälle uudesta ongelmasta pyörän kanssa. Huoltoliike ei ollut kovin innoissaan ajatuksesta jatkaa asiointia Tunturi pyöräni kanssa, kun maahantuojan kanssa yhteistyö on niin hankalaa. Pyöräkään ei vaikuta huoltoliikkeen silmissä varmaan myöskään miltään unelmakappaleelta.

Seuraavana päivänä veinkin sitten pyörän kaikkine rippeineen autolla takaisin huoltoliikkeeseen. Onnistuin siinä samalla naarmuttamaan autoni maalipinnan oikein kunnolla, etten vain katuisi jo tässä vaiheessa pyörähankintaani tarpeeksi.

Eivät pyöräliikkeessä heti muistaneet törmänneen vastaavanlaiseen tilanteeseen, jossa sähkömottorilla varustettu eturatas on muuttunut ovaalin muotoiseksi, saatika sitten käytännössä tinasta tehtyjä pultteja joiden varaan eturattan kiinnitys nojaa koko komeudellaan spideriin.

Ei muuta, kuin uutta takuutilausta tekemään rattaasta, ketjuista, pulteista ja spiderista. Voin sanoa, että melkein haluaisi koko roskan lähettää kauas sinne mistä onkaan minulle saapunut.

Kolmas kerta toden sanoo

Kaksi viikkoa taas odottelin pyörän valmistumista huollosta. Pyörä oli viettänyt jo puolitoista kuukautta huoltoliikkeessä yhteensä, enkä ollu pyörällä ajanut vielä edes 50 kilometriä. Liikkeestä soitettiin jälleen, että pyörä on taas “kunnossa”. Ei muuta kuin saman tien pyörää hakemaan ja uutta matoa koukkuun.

Kaikki huollot menivät taas takuuseen, enkä itse joutunut uusi osia maksamaan tai huoltotöitä. Pyörästä oli uusittu koko spideri, sekä eturattaan pultit, jotka olivat olleet alumiinia. Nyt ne oltiin korvattu rautaisilla.

Kotiin ajellessa hypin ja pompin pyörällä minkä pystyin, jotta varmistuisin siitä, että jos jotain taas hajoo niin en ainakaan pääsisi kotiin asti vaan voisin samalla reissulla kääntyä takaisin huoltoliikeeseen ja palauttaa koko rotiskon.

Ehjin nahoin selvittiin tällä kertaa taas kotiin ja nyt pyörällä on vielä viimeinen mahdollisuus todistaa sen kaikista vastoinkäymisistä huolimatta haalittu hyvä maine, jota myös pyöräliikkeessä painotettiin.

Tunturi Emax vaikuttaa kaikin puolin laadukkaalta pyörältä, tuntuu ehjänä todella hyvältä ja tukevalta ja on kaiketi oikein laadukas sähköläskipyörä. Ainut asia mikä Tunturista kuuluu sanottavan, on heidän hankala maahantuonti sekä heidään kanssa asiointi.

Mikäli harkitset Tunturi Emax sähköläskipyörää niin varaudu siihen, että jos joudut kääntymään takuuasioihin niin pyöräily voi jäädä tauolle pitkiksikin ajoiksi.